[:en]Create a life that feels good on the inside | Luo elämä, joka tuntuu hyvältä sisäpuolelta[:]

Lately, I’ve been thinking about our choices.
And how we often think how our choices reflect to the other ones;

What would X think if I changed my main subject just before graduating?
What would X think of me if I failed something that so many have succeeded in?
What if we would be hoping to have kids before it’s “allowed”?
What if I live a life that would not be something it’s supposed to be “at my age”?

We ponder our choices and reflect those to other people.
And you know what’s sad about it? It’s that often we forget to ponder and reflect our choices to ourselves. We forget to ask ourselves that how would this and that reflect to us.
We forget that we are the ones who have to deal and live with those choices.

10 years from now, we are the ones who need to live with and accept those choices.

Hands up;
how many times have you thought about your choices more someone’s else’s point of view than your point of view? How many times have you applied for that job/study that feels not-your-thing?
Just to please and make someone else happy? To go out with somebody who you know that isn’t your choice but you’ve been told that he/she would be that someone? To dress to please others even though it’s far from your own style? But you just don’t have the courage to stand out because you are too afraid of other people’s opinions about it?

Yep. Me too, me too.

And that’s the problem.
That we are so focused on how things look on the outside that
how them feel on the inside. Because that’s what matters most.
That feeling.

That you feel like you’re living with choices that feel like you.
That you feel like you’re living your dreams.
Because that feeling will turn out to certainty.
And certainty turns out to be gratefulness.
And gratefulness turns out to be happiness.

So, let’s focus on that feeling and live a life that looks and feels like us
-shall we?

—

Viime aikoina olen miettinyt paljon valintojamme.

Sitä, miten monesti me mietitään valintojemme vaikutuksia muihin ihmisiin;
Mitä X olisi mieltä, jos vaihtaisin opiskelujeni loppumetreillä alaa?
Mitä X olisi minusta mieltä, jos epäonnistuisin tavoitteessa, jonka monet ovat saavuttaneet?
Mitä, jos toivoisimme perheenlisäystä jo aiemmin kuin mitä on “luvallista”?
Mitä, jos elämä ei ulkopuolisin silmin ole sitä, mitä sen kuuluisi “tämän ikäisenä” jo olla?

Punnitsemme valintojamme ja heijastelemme niitä lähipiirissämme.
Monesti valitettavasti niin, että unohdamme kysyä itseltämme ne samat kysymykset.
Unohdamme, että kaikista eniten ne meidän valinnat vaikuttavat kuitenkin omaan elämäämme.

Sillä me itse elämme valintojamme;
kukaan muu ei esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua elä valintojamme.

Käsi ylös;
montako kertaa olet miettinyt valintoja useammin muiden kuin itsesi kannalta?
Montako kertaa olet hampaat irvessä hakenut sitä työ- tai opiskelupaikkaa, jota et kuitenkaan tunne ollenkaan omaksesi? Ihan vain miellyttääksesi jotakuta toista? Montako kertaa olet tehnyt valintoja heijastaen niitä muiden toiveisiin ja unelmiin?
Lähtenyt treffeille tyypin kanssa, joka ei ole ollenkaan sitä, mitä haet mutta jotain “jonka kanssa varmasti synkkaisi, kun opit tuntemaan hänet”?
Pukenut päällesi jotain tavanomaista vaikka haluaisit erottua massasta?
Ihan vain välttääksesi päivän juorut?

Niinpä. Niin mäkin.

Ja se on ongelma. Se, että keskitymme siihen, että miltä asiat näyttävät
kuin siihen, että miltä ne tuntuvat. Sillä se on tärkeintä. Se tunne.

Tunne siitä, että kulkee omaa tietään matkalla kohti omaa tulevaisuutta.
Ja useimmiten juuri se tunne muuttuu varmuudeksi.
Ja varmuus muuttuu kiitollisuudeksi.
Ja kiitollisuus onnellisuudeksi.

Tavoitellaanhan sitä tunnetta
-ja eletäänhän itsemme näköistä elämää?