[:en]The Power of Love | Rakkauden voima[:]

Today it has been seven beautiful years since I met the one person,
for who I would give up my life for. That person whose health and happiness
means the world to me. That person who I love more than anything.

That person who came here to save my life (read our story HERE).

The person who I’m so proud to call my son.

My son, who’s made me this person who I am right now.
Who has taught me to love myself and respect my body.

Who has taught me to how it feels to love someone so much, it hurts.

Who has taught me what motherhood really is.

Motherhood is the greatest gift there is.

It’s pure magic where you experience all the possible and impossible feelings.

There isn’t anything more precious in life.
Motherhood teaches more than any other role in life.

And my son.

He’s my whole world.

But this fall I have understood that I may not be his whole world anymore.

Step by step, his world will be filled with his lovely friends.

His plays. ABC-book. Mathematics.

New adventures. 

This fall, as a mother of a first-grader, I have truly understood that
children are only a loan. That what it means to hope that children would always be little.

And once again him, the World’s most precious, human teaches me. 

He teaches me to little by little to let go.

Let go of that little hand when he’s going to school with his friends.

Let go of overly protecting him and to give him more responsibility.

Responsibility to stay outside on his own.
Responsibility to take food by himself and use the toaster.

He teaches me to give the best roots for his adventure with life.

He teaches me little by little to let go.

So I can trust that he has enough strength to find his way through.

But the one thing he has taught beyond everything is unselfish love.

Unselfish love towards to the person who is my whole world.

For the rest of my life. For no matter what.

Happy birthday to you dearest, my Mr. Little One! ♡

—

Tasan seitsemän vuotta sitten tapasin ensimmäistä kertaa sen ihmisen, 

jonka vuoksi antaisin vaikka henkeni. Ihmisen, jonka hyvinvoinnin ja onnellisuuden
 eteen tulen tekemään kaikkeni. Ihmisen, jota rakastan enemmän kuin mitään muuta.
Ihmisen, joka tuli pelastamaan mun henkeni (lue tarinamme TÄÄLTÄ).

Ihmisen, jota saan ylpeydellä kutsua rakkaaksi pojakseni. 

Pojakseni, joka on luonut musta tälläisen ihmisen, joka nyt olen.
Joka on opettanut mua rakastamaan itseäni ja kunnioittamaan kroppaani.

Joka on opettanut mulle miltä tuntuu rakastaa jotain niin paljon, että sattuu. 

Joka on opettanut mulle, että mitä äitiys on. 

Äitiys on maailman arvokkain lahja. 

Se on jotain niin käsittämättömän maagista, jossa kokee kaikki mahdolliset
ja mahdottomat tunteet. Se on jotain niin käsittämättömän kallisarvoista.

Äitiys opettaa enemmän kuin mikään muu rooli tässä elämässä. 

Ja tuo poika. 

Hän on mun koko maailmani. 

Mutta tänä syksynä olen ymmärtänyt, että mä en välttämättä ole enää hänen koko maailmansa. 

Pikkuhiljaa sen maailman täyttävät hänen ihanat kaverinsa. 

Luovat leikkinsä. Aapisen runot. Matemaattiset kiemurat. 

Uudet seikkailut.

Tänä syksynä, ekaluokkalaisen äitinä, mä olen todella ymmärtänyt,
että lapset ovat meillä vain lainassa. 

Että mitä tarkoittaa, kun toivoisi lasten pysyvän aina pieninä. 

Ja jälleen kerran tämä maailman kallisarvoisin ihminen opettaa mua.

Hän opettaa mua pikkuhiljaa päästämään irti. 

Päästämään irti siitä pienestä kädestä, kun hän jää kavereidensa kanssa kouluun.

Päästämään irti liiallisesta huolehtimisesta; antaen hänelle vastuuta.

Vastuuta jäädä pihalle leikkimään. Vastuuta ottaa ruokaa lautaselle ja käyttää leivänpaahdinta.

Hän opettaa mua antamaan hänelle mahdollisimman parhaat eväät
kohti seikkailua nimeltä elämä. 

Tuo ihmisentaimen opettaa mua päästämään irti.

Luottamaan, että hänen voimansa riittävät perille saakka.

Mutta suurin asia, mitä tuo maailman rakkain ihminen
voi koskaan opettaa on pyyteetön rakkaus.

Pyytetön rakkaus sitä ihmistä kohtaan,
joka on sun koko maailma. Loppuelämäsi.

For no matter what.

Hyvää syntymäpäivää rakkahin, Mr. Little One! ♡