[:en]
Hey, there you lovely!
The more time flies, the more channelling it is to publish a new article and let your mind carry you through your keypad. I apologise for my social media silent treatment lately; I’ve been paralyzed by my studies and it will take some more time. I’m not sure if I have the gut to say this next big thing aloud because of one of my fears. My fear is that my dream doesn’t come true. Well; I’m planning on graduating this year -more exactly in June or at the beginning of the next semester and both of those are so so close; so little time left to do everything I’m supposed to.
That means that my three-year project towards this dream of mine just needs some final touch. And the more I get close to it; the more I’m afraid. Do you know that distressing feeling in your chest that makes you play in your mind over and over again your nightmares? What if it doesn’t go the way I’ve planned? What if I blew up this thing (too)?
But somehow the one thing that gives me strength is that this is just life. And it doesn’t need to take too seriously. So, with this thought in my mind, I let my breath to stable instead of its blocking my airway and trust myself. And trust that life will carry me where I’m supposed to go -the route may take its ups and downs even though the ultimate destination would already been solved.
So, this is how I’m doing. Balancing with life -but mostly enjoying the ride. After all; this is my life even with those nightmares in my mind.
How are you doing? ♥ I hope everything is alright.
Hei siellä sinä ihanuus!
Mitä enemmän aikaa on viimekertaisesta artikkelin julkaisemisesta, niin sitä haastavammalta tuntuu tarttua näppäimistöön ja antaa ajatusten kannatella. Pahoitteluni siis viime aikaisesta somehiljaisuudestani; moon lamaantunut opintojeni kasan alle, jota loppukiri vaatii vielä jonkin aikaa. En tiedä uskallanko edes sanoa tätä ääneen sillä yksi peloistani on se, ettei haaveeni toteutuisikaan. Noh; ajattelin valmistua tänä vuonna -tarkalleen ottaen kesäkuussa tai syyslukukauden alkupuolella ja molempiinhan on ihan hirmuisen vähän aikaa.
Kolmen vuoden projekti tämän unelmani eteen häämöttää siis loppusuoralla ja tuntuu kuin mitä lähemmäksi sitä etenee, niin sitä suuremmaksi se möykky sisälläni kasvaa. Tiedätkö, sen ahdistavan tunteen rinnassa, jonka vuoksi ajatukset säntäilee pelosta ja kauhukuvasta toiseen. Entä jos kaikki ei menekään niinkuin pitää? Entä jos mokaan tämän(kin)?
Mutta jotenkin saan hirmuisesti voimaa siitä, että elämää tämä vaan on. Eikä sitä tarvitse -tai edes kannata- ottaa aina niin kovinkaan vakavasti. Niinpä annan hengitykseni tasaantua sen salpaantumisen sijaan ja luotan ennen kaikkea itseeni. Siihen, että elämän tie vie lopulta sinne minne on tarkoituskin -reitti voi vaihdella rajustikin vaikka päämäärä itsessään olisikin jo selvillä.
Tälläistä siis tänne. Tasapainoilua elämän keskellä -mutta ennen kaikkea siitä kaikesta nauttimista. After all; täähän on mun elämä niiden kauhukuvienkin keskellä.
Mitä sinne ruudun toiselle puolelle kuuluu? ♥ Toivottavasti kaikki on hyvin.
Want more? Be sure to check out the Fashion Poetry on:
Janoatko lisää inspiraatiota? Seuraa The Fashion Poetryä:
Bloglovin’, Facebook, Instagram, Pinterest & Twitter
[:]