[:en]
USE THE TRANSLATION TOOL ON THE RIGHT SIDE!
Jos multa kysyttäisiin lempparivuodenaikaani, niin voisin ympäripyöreästi vastata siihen kaikkien vuodenaikojen muodostaman pyhä neliöisyyden(lue: parhaimmat palat kaikista vuodenajoista); syksyssä mua kiehtoo auringon maalaama syksyinen väriloiste, aamuisin varmin herätyskeino on vaunulenkki paukkupakkasissa, kevät taas tuo mukanaan henkiinherättävän vaikutuksen valoriittoisuudellaan ja kesä…
Näistä seikoista huolimatta, mitä käsinkosketeltavammaksi kesä on tullut, niin sitä korkeammalla on myös ahdistuskäyräni omasta kropastani sillä kesän läsnäolon voisi ynnätä myös vesipetojen/auringonpalvojien kultakaudeksikin. Itseänikin on voinut lapsesta pitäen tituleerata rantaelämästä nauttijaksi ja vesi onkin yksi elementeistäni, josta syystä ikuisuushaaveilenkin siitä omasta tuvastamme meren äärellä.
Mutta samlla kuitenkin se oma ahdistuskäyräni on niin korkealla, että itse nauttiminen rantaelämästä uima-asuineen saa oman mieleni ainoastaan mustemmaksi ja oloni epävarmemmaksi entisestään -eikä historiani kymmenen vuoden anoreksiahelvetissä ainakaan auta asiassa.
 |
| Daily mail |
On valitettavaa huomata, että en ole ainoa, joka kärvistelee tämän probleemaan parissa vaan meitä on moneksi -oli sitten taustalla terve itsetunto, riekalaiseksi revitty kuten itselläni syömishäiriön seuraamana (tai muun asian) taikka välimuoto näiden kahden väliltä.
Shape-lehti toteutti yhteistyössä FitSugarin kanssa tutkimuksen, jonka tulokset eivät tässä ulkonäköpaineiden ja vääristyneiden kauneusihanteiden sanelemassa maailmassa tule ainakaan itselleni yllätyksenä; enemmistö potee suurempaa ahdistusta kropastaan kesän lähestyessä ja jopa 82% kokee painetta laihduttaa ennen auringonpalvojien kultakautta. Puolet vastaajista kertoi vihaavansa vatsaansa ja samanlainen määrä kertoi treenaavansa vatsalihaksiaan enemmän kuin muita lihasryhmiä. 60% kertoi laihduttavansa bikinikautta varten ja jopa 68% olisi ollut valmis seksittömään elämään vähintään kuukaudeksi saadakseen vaihtokauppana sen haaveilemansa unelmakropan.
Pohdittiin itseasiassa omia vastauksiamme tuohon seksittömyys-kysymykseen eräässä mammaporukassa ja joukossa oli suht tasavertaisesti niin absoluuttisen ei:n kuin kyllä:kin kannattajia. Oma vastaukseni asiaan oli fifty-sixty (; — )) eli myönnän sen, että ajatus vaihtokaupasta kutkuttaisi mutta toisaalta ongelma ei varsinaisesti ole kropassani, vaan korvieni välissä minkä vuoksi luottamukseni omaan ulkonäköönikin on alhainen. Kymmenen vuoden anoreksiahelvettiä lienee kiittäminen siitäkin ja uskoisin, että myös yhteiskunnan luomat paineet laihuuden ihannoinnista vaikuttavat haluuni parantua etenkin fyysisesti.
Itsetuntoni ei siis kohoaisi ropisten ns. unelmakropan myötä koska ongelma on paljon monimutkaisempi ja syvempi -tuskin näkisin itseäni todellisessa valossa silloinkaan vaan siihen, että näkisin itseni oikeassa valossa vaaditaan hyvin paljon töitä henkiseltä saralta ja ennen kaikkea tämän sairauden päihittäminen, jota kohti olen jo taistelemassakin : — )
Haastankin teidät kaikki pohtimaan niitä mahdollisia syitä mikäli haaveilette toisenlaisesta teistä. Ovatko ne syyt todella lähtöisin susta itsestäsi vai sanelevatko ulkopuoliset (kauneusihanteet, paineet) ne raamit, joihin koet tarvetta mahtua? Tärkeintä on voida hyvin niin henkisesti kuin fyysisestikin ja täytyy muistaa myös se fakta, että itseensä ei voi olla koskaan tyytyväinen jos on sisältä rikki (esim. huono itsetunto).
Se, miten se mahdollinen rikkonaisuus korjataan on kiinni ennen kaikkea ihmisestä itsestään sillä uskon siihen, että rikkinäisestäkin menneisyydestä (liittyi siihen sitten syömishäiriötä, masennusta, huonoa itsetuntoa, fyysistä tai henkistä väkivaltaa jne.) voi kehkeytyä ehjäkin kokonaisuus eikä loppuelämä ole lopullisesti piloilla vaan helvetillisimmistäkin asioista pystyy ajan myötä toipumaan vaikkeivät ne liian syvät arvet koskaan häivettyisikään.Tai ainakin se on se, mitä olen nähnyt monilla tapahtuvan rikkinäisestä menneisyydestäkin huolimatta ja haluan uskoa siihen, ettei yksikään ole poikkeus täysillä elämisen suhteen.
Mitäpä jos tänä kesänä unohtaisimme ikuisuusprobleeman ”täydellisen” bikinivartalon saavuttamisesta ja keskittyisimme korostamaan niitä jo valmiiksi täydellisiä puoliamme? Samalla kärpäsen iskulla tulisi myös tälläisen kampanjan saattelemana haistateltua pitkät vääristyneiden kauneusihanteiden luomille paineille mutta ennen kaikkea nautittua elämästä tässä ja nyt, ei vasta ”sitten kun olen…”! : — )
 |
| [From: Pinterest] |
[:]