[From: Pinterest]

Kuten moni teistä täällä Blogosfäärissä matkustanut onkin saattanut huomata;
tekeillä on ohjeistus koskien blogimainontaa, jonka luonnosta ovat olleet väsäämässä Asiakkuusmarkkinointiliitto, Aller, A-Lehdet/Lily, Bonnier Publications, Sanoma Magazines ja Indiedays {lisäksi Kuluttajavirasto on ollut mukana alkuvaiheen valmistelutyössä}.
Sinänsä merkillistä ettei siihen ole pyydetty mukaan ainoatakaan bloggaajaa tai kartoitettu lukijakuntien mielipiteitä
-meitähän tuo ohjeistus tulee koskettamaan.

Omasta mielestäni tuo luonnos on osittain kaukana siitä ideaalista tavasta toimia;
 me bloggaritkin kun olemme eräänlaisia toimittajia, joita koskettavat ilmaisu- ja sananvapaus.
Älkää käsittäkö väärin; ehdottomasti koen, että tämän tyyppinen säädös olisi hyvä juttu, sillä blogit voisivat näyttää esimerkkiä ja hoitaa asiat fiksummin kuin mitä esimerkiksi lehdet ovat hoitaneet -niiden sisältö kun on useimmiten varsin kyseenalaista villin lännen toimintaa ilman sen kummempia säädöksiä ja, joita pitäisi lukea markkinointilasit päässä {suosittelen lukemaan esimerkiksi Sanna Ukkolan puheenvuoron aiheesta}.
Tosin piilomainontaa ei ole ainakaan niissä blogeissa, mitä itse luen aktiivisesti niin näkynyt -sen sijaan jokaisessa lehdessä, jota luen on piilomainontaa rankallakin kädellä.
Ehkä juuri siksi ihmettelenkin suureen ääneen, että miksi juuri meitä bloggaajia varten ollaan tälläinen tekemässä?  Olemmeko me{=uudet toimijat mediamarkkinoilla} todella niin suuri riski mediataloille astuessamme samoille apajille {esimerkikkinä vaikkapa Yritys A, joka suunnittelee mainostavansa tuotteitaan, ja maksaakin mainostilasta suositulle bloggaajalle eikä enää perinteiselle mediatalolle}, että ainoastaan meidän toimintaa tulisi rajoittaa, mutta lehdet saavat jatkaa piilomainonnan epärehellisellä tiellä?
Vai miksi tälläinen säädös ei voisi koskettaa yleisellä tasolla muitakin mainonnan parissa työskenteleviä {esimerkiksi lehdet kertoa rehellisesti vaikkapa tuotevertailu-“testissään” niiden olevan maksettuja mainoksia jne.}?
Aivan kuten Noora Shingler täydellisen osuvasti sen totesikin;
“Miksi läpikänykyyttä vaaditaan niiltä, jotka tekevät usein työnsä ilmaiseksi ja ammatikseen piilomainostavat saavat jatkaa niin kuin tähänkin asti?“
Itse koen niin lukijoiden kuin itsenikin eduksi edustaa läpinäkyvää -rehtiä- blogimainontaa sillä se on asia, joka taas omissa silmissäni nostaa enemmän blogin tasoa.
 Ja ei, rehtiin blogimainontaan ei kuulu julkaista esimerkiksi bloggaajan henkilökohtaisia talousasioita {blogipalkkiot jne.} tai salassapidollisia sopimuksia
-eihän sitä edellytetä keneltäkään muultakaan.

Mielestäni tärkeintä ideaalisessa ohjeistuksessa olisikin asioiden selkeys ja läpinäkyvyys -sekä tietenkin se, että se tulisi koskettamaan muitakin medioita; 
se ettei lukijoille jää epäselväksi yhtään mikään -ja mielestäni tähän riittäisi esimerkiksi selkeä {ilman kierreilmauksia siis} maininta alussa tai lopussa kera vaikkapa tunnisteen, jonka avulla lukija voisi sitten penkoa muitakin yhteistöitä niin halutessaan.
On siis mielestäni turhaa tehdä kilometrin pituiset merkinnät alkuun, keskivaiheille, loppuun, blogin esittelyn yhteytteen ja määritellä prikulleen ne ainoat ja oikeat sanalliset ilmaisut -jokaisella bloggaajalla kun on omantakeinen tyyli tuoda asiat ilmi ja lukijakuntakin on fiksua, ja varmasti osaa päätellä jo yhden lauseen perusteella millainen postaus on kyseessä
{ja edelleenkin painotan, että tästäkin huolimatta niiden ilmaisujen kuuluu olla selkeitä -sellaisia, jotka eivät jätä kysymyksiä leijailemaan ilmaan niillekään, jotka sattumalta törmäävät blogiin ensimmäistä kertaa eli eivät ole tietoisia vaikkapa bloggaajan ironisista ilmauksista ym.}.

Lisäksi nuo kilometrin pituiset ja tarkkaan määritellyt sanamuodot ovat mielestäni herkässä asemassa pilaamaan sen itse blogimainonnankin blogin sisällön ohella 
-vai kuinka moni jaksaisi lukea uusimpia blogipostauksia, joista kaikki alkaisivat prikuillleen samoilla sanoilla? Tai edelleen innostumaan niistä yhteistyö-postauksista? Ryhtymättä vastavirtaan koko blogimainontaa vastaan? Ja jälleen kerran osuva lainaus Nooralta;
“Luonnosta valmistellaan blogien sisältöjä kuluttamatta/ymmärtämättä. Tältä ainakin tuntuu. Bloggaajia voi verrata vaikkapa muusikoihin. Bloggaajan blogaus on hänen biisinsä, johon hän itse muotoilee sanat. Sisältö voi olla asiaa, huumoria, hömppää, avautumista, draamaa — ihan niin kuin biisien teematkin. Mutta tarvitseeko kaikkien rakkaudesta kertovien kappaleiden alkaa samoilla sanoilla?
Tai kuka käskisi muusikon aloittaa biisiensä sanat luettelemalla vaatekaupat, joista hän saa esiintymiskuteensa kiertueen ajan ilmaiseksi? Totta kai sisältöyhteistyöstä on kerrottava, mutta ei sitä minusta tarvitse tehdä otsikossa tai ekalla rivillä, niin kuin sääntöluonnoksessa nyt ehdotetaan.”
Mielestäni tuollainen pilaa entisestään blogimainnon asemaa, mikä ei liene ohjeistuksen tarkoituksena {ellei tarkoituksena ole sitten todellakin tehdä vastahyökkäys sille “väärille” apaijille menemiselle eli tehdä varta vasten blogimainnosta äärimmäisen vmäistä ;-)}.
Lisäksi mitä tulee bloggaajan muiden virtuaalisten henkkareiden  {Facebook, Twitter, Pinterest, Instragram jne.} “kajoamiseen” -olivat ne sitten kytköksissä blogiin tai eivät- niin en voisi enempää eri mieltä ollakaan!
Muutoinkin ajatukseni osuivat melko yksiin muun muassa seuraavien bloggaajakollegoiden kanssa;  Kemikaalicocktail, Outi Les Pyy {tämän suosittelen lukemaan ihan noin muutoinkin vaikkapa infopiikkinä}, Pupulandia, ja White Trash Disease.
Ja lisää kannanottoja aiheesta tarjoavat ainakin he:
All I ever wanted is here
Angata
Ennin kengissä
Ite puin
Kalastajan vaimo
 Liemessä
 Muuttolintuja syksyllä
 Pink Bubble
 Tuhannet mun kasvot
WTD {osa 2}

Mikä on sinun kannanottosi? Perusteluineen?
Tänään {19.6} on vielä mahdollisuus vaikuttaa, joten paukauta äänesi kuuluviin seuraavaan osoitteeseen: pia@asml.fi

Ja kun kerta asiaan päästiin, niin voisin samalla avautua siitä
omasta näkökulmastani ylipäätänsä blogimainontaa kohtaan 😉

Kuten tuossa mainitsinkin, niin koen  niin lukijoiden kuin itsenikin eduksi edustaa läpinäkyvää -rehtiä- blogimainontaa sillä se on asia, joka taas omissa silmissäni nostaa enemmän blogin tasoa.
Aivan kuten omasta mielestäni blogin tasoa nostaa ammattimaisemmaksi myös omalla tavallaan yhteistyökuviotkin
{ja pikainen välispiikki väärinymmärryksiä karttaakseni; blogimarkkinointi ei sovellu kaikille eikä sen kuuluukaan, mutta tällä puheenvuorollani haluan tuoda julki sen, että blogimarkkinointi on saanut liikaa kuraa osakseen -se kun voitaisiin nähdä vain ja ainoastaan mahdollisuutena, joka
 tuottaa lisäarvoa eikä toimi automaattisesti arvon alentajana tai 
pirullisen kaupallisuuden perikuvana}.
Voi olla, että itse tulevana markkinoinnin monitoimiottelijana olen hivenen puolueellinen asiassa, mutta en näe asiassa mitään väärää mikäli itse blogimarkkinointi on hoidettu rehdillä meiningillä. Sillä olen aidosti sitä mieltä, että oikein toteutettuna se saa myös bloginkin kukoistamaan; antamalla lisäarvoa niin lukijoille, blogin kirjoittajalle kuin blogille itselleenkin -unohtamatta tietenkään sitä lisäarvoa, mitä se tuottaa mainostettavalle firmalle ja heidän sidosryhmilleen. 

Ja juurikin se, että tuollainen kiertokulku on nykypäivänä edes mahdollista,
niin on vähintäänkin hienoa.

Muun muassa näistä syistä en ymmärrä asiasta noussutta haloota {tai ylipäätänsä sisällissotaa blogimainontaa vastaan}. 

On tietysti ollut valitettavaa huomata, miten jotkut blogit ovat laskeneet entistä tasoaan huomattavasti alemmaksi esimerkiksi niillä liian usein ilmestyvillä nellykollaaseillaan {huom: Nellyssä ei ole mitään vikaa eikä tuotekoollaisessa mikäki niihin on selkeästi panostettu ja niitäkin Blogosfäärissä onneksi näkee usein}, joita pulpahtelee nykyisin melkein joka tuutista
{tämänkaltainen blogimainonta kun on saanut jopa minutkin -jolla on äärimmäisen korkea kyky suodattaa mainontaa ihan jo tulevan ammattinikin vuoksi- hyppäämän suosiolla ne postaukset ylitse, vaikka esimerkiksi mielelläni auttaisin bloggaajakollegoitani saamaan vainvanpalkkaa kovasta työstään koska Nellyllä on paljon sellaista, mitä vaatekaappiini toivoisin mutta yksinkertaisesti olen useiden muiden tavoin täynnä koko Nellyä juurikin tuon vääränlaisen mainonnan vuoksi minkä seuraamana siellä tulee enää aniharvoin pistäydyttyä},
 mutta toisaalta taas esimerkiksi useimmista tunnetuimmista blogeistakin sen näkee; blogimainonnankin kykenee tekemään ainoastaan positiivisella tavalla. Ja tuolla positiivisella tarkoitan esimerkiksi sellaista meininkiä, mistä lukijatkin voivat aidosti inspiroitua ja mahdollisesti löytää jotain, mikä palvelisi heitä mahdollisesti myös kuluttajinakin.

Olen itse vasta vasta-alkaja blogimainonnassa, ja juuri aloittanut joitakin yhteistyö-kuvioita, joiden  tiimoilta olettekin saattaneet huomata uuden välilehden -“Ads“- lisää, josta löytyy tarkempaa infoa blogimainonnasta Fashion Poetryn osalta.
Yhteistyökumppanini {olevat ja tulevat} valitsen itse kohderyhmääni eli teitä kunnioittaen -enkä mainosta mitään minkä takana en pysty seisomaan sataprosenttisesti.
Tarkoituksenani on inspiroida teitä laajemmin sekä tuottaa lisäarvoa blogilleni ja näillä keinoilla tarjota enemmän kuin {muotiholistautunutta} tajunnanvirtaani erinäisten kuvien kera  postauksissa
-ei rahastaa rahanahneus kiiluen silmissäni. 

Millaisia tunteita blogimainonta sinussa herättää? Vai herättääkö mitään?
Kommenttiboksissa on tilaa, joten olisi mielenkiintoista kuulla teidänkin näkökantaanne
tähän polttavaan aiheeseen! ☺

BLOGLOVIN’ | FACEBOOK | PINTEREST | TWITTER