[:en]

After publishing The FP’s first “How’s my life doing”-article in the last week, I’ve received positive feedback from you, my lovely readers which felt amazing. And that sealed the deal;
I’ll continue sharing more of my personal life every now and then. And here’s somehow relevant post coming up today, because I thought that you would also love these kinds of
articles, where I share some of my late thoughts on different issues that have been on my mind. Well, here’s the first one where’s my divided thoughts about the past and also about the future -things that’s been rolling on my mind lately.

---

Sen jälkeen, kun julkaisin ihkaensimmäisen kuulumisartikkelin viime viikolla, niin oon ilokseni saanut positiivista palautetta siitä teiltä, ihanilta lukijoiltani -mikä tuntuu mahtavalta. Se myös sinetöi päätöksen jakaa enemmän myös yksityiselämääni aina silloin tällöin. Tämäkin artikkeli vähän viittaa siihen sillä tulin pohtineeksi, että ehkä teitä myös kiinnostaisi, että mitä kaikkea mun mielessäni onkaan viime aikoina pyörinyt. Eiköhän käydä siis käsiksi tähän ensimmäistä laatuaan olevaan eli tässä mun hajanaisia pohdintoja niin menneisyydestä kuin tulevaisuudestakin.

 

♥ I feel so ex-ci-ted about fall arrivals and the newest trends that are oh, so very me –coats that feel like a hug, supporting Animalia, sparkling moments after seeing dots, midi-size dreams, visiting Capetown and writing love leathers, saying pleats please and getting mad for plaid. Before I publish what FP thinks about this season’s trends, go get inspired by F/W’18-19 collections HERE.

♥ I feel like I’m finally home; since the day one. This moving circus will continue (oh, how many boxes are unpacked…) but this place already feels like a home to us. And is also a huge one which makes feel extremely thankful. And also equals to more rooms to clean -just kidding, haha! 😀

 ♥ Are you familiar with feelings where you, no matter how strong your know-how on the subject is, still end up doubting yourself and your ability?
This is something I’m battling against with right now (it also have something to do with that “little” secret I was talking about). It doesn’t quite feel like I’m a fraud but still, it’s very similar to impostor syndrome because of it sometimes feels like I’m fooling myself and others -even though I do realize that I know what I’m capable of doing. I know that I do have a very strong experience and wouldn’t, for example, be able to do this blog for a living if I didn’t know how. Still, I sometimes feel opposite. But when talking to other entrepreneur spirits, I feel that its sometimes normal to doubt even your dreams, ideas, gifts and abilities and it makes me feel more peaceful that I’m not the only one -it seems to come with this job.

---

♥ Moon erittäin fiiliksissä syksyisistä uutuuksista sekä uusimmista trendeistä, jotka ovat hyvin mua –takit, jotka tuntuvat halauksilta, Animalian tukeminen, säkenöivät hetket pilkkujen näkemisen jälkeen, midikokoiset unelmat, Capetownissa pyörähtäminen ja sieltä love leathereiden kirjoittaminen, pliseeratut yksityiskohdat ja ruutuajan lisääminen. Ennen kuin julkaisen, että mitä FP on mieltä tämän kauden trendeistä, niin käyhän inspiroitumassa F/W’18-19 kokoelmista TÄÄLLÄ.

♥ Musta tuntuu, että mä oon viimein kotona -on tuntunut ensimmäisestä päivästä lähtien tässä uudessa kodissa. Tämä muuttosirkus tosin jatkuu (voi miten monta laatikkoa vielä purkamatta), mutta siitä huolimatta tämä tuntuu meistä kodilta. Ja on myös valtava sellainen, joka saa olon kiitolliseksi. Mikä myös tarkoittaa sitä, että on enemmän huoneita siivottavaksi -vitsivitsi, hahah! 😀

♥ Tuntuuko susta tutulta ne tunteet, jossa epäilet itseäsi ja kykyjäsi? Huolimatta siitä, että tunnet ja osaat asian läpikotaisin vaikka unessa. Tämä tunne on jotain, jonka kanssa kamppailen itse tällä hetkellä (sillä on myös jotain tekemistä sen “pienen” salaisuuden kanssa, josta viimeksi puhuin). Musta ei ihan siltä tunnu, että olisin huijari, mutta silti joitain tiettyjä piirteitä tässä tunnetilassa on verrattuna huijarisyndroomaan -vaikka äärimmäisen hyvin tiedänkin, että mihin musta on. Tiedän, että mulla on erittäin vahva osaaminen enkä esimerkiksi saisi elantoani tästä blogista ellei mulla olisi osaamista siihen. Silti, joskus musta tuntuu ihan päinvastaiselta. Mieltä tosin keventää se, että juteltuani muiden yrittäjähenkisten tyyppien kanssa tästä, niin tämä tunne tuntuu olevan ihan normaalia välillä. Tulee vähän rauhallisempi fiilis, kun kuulee ettei ole ainut, joka välillä epäilee jopa omia unelmiaan, ideoitaan, lahjojaan ja kykyjään -tuntuu, että se tulee tässä työssä kaupan päälle.

♥ I’m also very excited about this home because I finally have an office! 😍 How a-ma-zing is that!

♥ You can also imagine how e-x-c-i-t-e-d I am to get inspired by home decorations and plan something new for this home. Which also means that Pinterest is going to explode, haha! 😀

♥ I’ve been also wondering friendships and what really means to be in a real friendship. I feel so awful to have to think this way but… seriously. How much bullshit can you actually tolerate? Now when I’ve been struggling with this issue and wondering what to do, my mom advice was this: “Mira, you know what. You can actually choose your friends and there’s no need to take any more bad behaviour from anyone -no matter how long you’ve been walking the same road. Sometimes two roads combine to one, but often someone walks with you to a point A to the point D -and that’s OK too. Not all of the relationships will last for a lifetime”. And oh my, how right was she once again -and even though I do already know those things, it’s easier to actually realize those when someone else tells you those things. My mind is rolling like crazy about this subject ‘coz it’s something I can’t just ignore -deciding if some friendships are the real deal or not.

---

♥ Oon erittäin innoissani myös siitä seikasta, että mulla on vihdoin ikioma työhuone! 😍 Miten mahtavaa!

♥ Sä voit ehkä myös kuvitella, että miten fiiliksissä oon myös sisustamisesta tällä hetkellä. Mikä tietenkin tarkoittaa sitä, että Pinterest räjähtää ihan just, hahah! 😀

♥ Moon myös joutunut miettimään ystävyyssuhteita ja mitä todella tarkoittaa aito ystävyyssuhde. Musta tuntuu kamalalta edes ajatella tätä, mutta… oikiasti. Missä menee se bullshitin sietoraja ystävyydessä? Kun oon joutunut kyseenalaistamaan suhdetta rakkaaseen ihmiseen, niin oma äitini jakoi taas viisauksiaan: “Tiedätkö Mira mitä? Ystävänsä voi ihan oikeasti valita eikä sulla ole mitään syytä sietää huonoa käytöstä keneltäkään -oli se ihminen sitten kulkenut sun rinnalla miten kauan vain. Joskus kaksi tietä yhdistyy yhdeksi, mutta usein joku kulkee sun rinnalla pisteestä A pisteeseen D -ja se on ihan okei. Kaikki ihmissuhteet eivät ole tehty kestämään läpi elämän”. Voipojat, miten oikeassa hän taas oli -vaikka sitä tiedostaakin tuon kaiken niin jotenkin se iskostuu enemmän, kun joku muu sanoo sulle sen. Mun mieli pyörii hullunlailla tämän asian kimpussa koska tämä on sellainen asia, mitä ei vain voi ignoorata -tehdä päätös, että onko jotkut ystävyysuhteet aitoja vaiko ei.

♥ Lately, I’ve been wondering the size of dreams and what’s even considered as a normal one -even though I’ve been wondering this same thing for ages but nowadays even more. It seems that some people actually think you are crazy if your dreams aren’t the mainstream -and how it’s considered even crazier if you actually think you can turn those into reality and working really hard for it. I think that we are all different and so should be the things we work hard for. There’s no such thing as impossible dreams or that its waste of time to dream something else than those, that are considered as the standard ones.

Plus, dreaming isn’t a waste of time even though it’s not considered an efficient thing to do. I personally think that a dreamer is someone who visions their ambitions and plans how to achieve those  -not just someone who daydreams and forgets the real life. And I also think that dreams are as important as the reality, because what’s the whole point of life if you can’t create the one you are constantly dreaming of?

Still, it seems that there’s a normal dream and a plus size dream and that these two aren’t both considered as the normal one. Normal, really? Who even decides what’s normal and what’s not? And this applies to other things too. Who can honestly say to another person how to live, what do plan and how big you can dream? Seriously.

---

♥ Viime aikoina on myös tullut pohdittua unelmien kokoja ja sitä, mikä luetaan normaliksi -vaikka tätä samaahan olen jo pohtinut vuosikaudet, mutta nyt entistä enemmän. Musta tuntuu, että jotkut ihmiset ihan oikeasti ajattelee, että sä olet suurinpiirtein hullu mikäli sun unelmat poikkeavat valtavirrasta -ja vielä hullumpi, jos sä oikeasti uskot niiden toteutuvan ja työskentelet jatkuvalla soitolla niiden etehen. Mä koen, että meistä jokainen on erilainen joten lienee ihan järkeenkäypää ettei me myöskään unelmoida samoista asioista. Ei ole olemassa mahdottomia unelmia eikä ole ajanhaaskausta unelmoida asioista, joita ei lueta standardeiksi.

Unelmointi ei myöskään ole ajanhaaskausta vaikkei sitä mielletäkään tehokkaaksi tavaksi toimia. Mä henkilökohtaisesti ajattelen, että unelmoija on joku, joka visioi intohimonsa ja suunnittelee, että miten pääsee siihen pisteeseen -ei joku, joka haaveilee ja unohtaa sen tosielämän ympäriltä. Musta myös unelmat ovat yhtä tärkeitä kuin todellisuus koska mikä pointti on elämällä, jos ei voi luoda sitä elämää, josta jatkuvasti unelmoi vuosikymmenestä toiseen?

Silti tuntuu, että on erikseen normaalikokoiset unelmat ja pluskokoiset unelmat sen sijaan, että ne molemmat luettaisiin normaaleiksi. Ja ihan oikeasti, mikä edes on normaalia? Kuka sen päättää? Tämä pätee niiiiiiiin moneen asiaan. Kenellä on valta sanoa toiselle, että miten hänen pitäisi elää, mitä suunnitella tai miten isosti on lupa unelmoida? Seriously.

♥ There’s always a lot going on my mind, as you can see 😀 I’ve always been an overthinker even though I’ve learned, after years have passed by, to not always think so much because it can actually sometimes ruin a great thing. But now when there’s a lot going on under the surface, my mind wonders things. But I guess that it’s OK?

♥ Mun mielessä pyörii aina kaikenlaisia asioita, kuten huomata saattaa 😀 Moon aina ollut yliajattelija vaikkakin vuosien saatossa oon oppinut olemaan ajattelematta liikoja, koska se voi joskus pilata upeankin jutun. Mutta nyt, kun paljon on pinnan alla meneillään niin mun mieli pohtii jälleen enemmän asioita. Mutta eiköhän sekin ole ihan okei?

Photo credit: My Fiancé

*contains commercial links
*sisältää kaupallisia linkkejä

Beautifully printed top: Holly & Whyte by Lindex, bought as second-hand around few euros (similar here* on sale, from Weecos – Sustainable Marketplace)
A-line skirt, 100% cotton: K-Citymarket, around 14€ (similar here*, from Weecos- Sustainable Marketplace)
100% Leather ballerinas: K-Citymarket, around 20€ on sale (similar here* on sale, from Spartoo)

DIY clip-on statement earrings: Gina Tricot, around 6€ on sales and modified with clip-ones from Glitter that cost around 2€ (similar here* , from Weecos – Sustainable Marketplace)
Bag with golden lion detail: Zara, around 20€ (similar here*, from Lindex)
Sunglasses: Junkyard (similar here*, from Zaful & here*, from Saint Laurent)

[shopr_shopthepost collection=”memories-of-summer”]

What do you think about this fashion memory?
A big yay or no? 😍

[bctt tweet=”Wardrobe memories with 8 divided thoughts -including wondering how much you can tolerate in a friendship and about the size of dreams.”]

Mitä oot mieltä tästä muotimuistosta?
Toimiiko vaiko ei? 😍

[bctt tweet=”Muotimuistoja höystettynä 8 hajanaisella ajatuksella -sisältäen pohdintaa sietorajasta ystävyydessä sekä unelmien koosta.”]

Want more? Be sure to check out the Fashion Poetry on:
Janoatko lisää inspiraatiota? Seuraa The Fashion Poetryä:
Bloglovin’, Facebook, Instagram, Pinterest & Twitter

[:]